Kansainvälisestä politiikasta puhuttaessa käytetään aika ajoin sellaisia termejä, joilla ei ole oikeastaan mitään, ainakaan käsinkosketeltavaa, sisältöä. Tätä tekevät poliitikot, toimittajat ja usein myös tavalliset kansalaiset. On tyypillistä, että termit vaihtuvat. Joku katoaa, ja uusi tulee tilalle. Jumala, yleinen mielipide ja kansainvälinen yhteisö ovat niistä ehkä tunnetuimmat. Niistä jokaisella on ollut tärkeä jopa keskeinen rooli kansainvälisessä politiikassa. Tosin yhtään noista mahtavista vaikuttajista ei ole koskaan näkynyt, niitä ei ole koskaan haastateltu. Ketään vastaantulijaa ei ole tunnistettu termin tarkoittamaksi hahmoksi. Silti poliitikko …
Avainsana: kansainvälinen järjestelmä
Tämä artikkeli on tarkoitettu julkaistavaksi tieteellisellä foorumilla. Tätä saa lainata normaalien sääntöjen mukaan lähdeviitteitä käyttämällä. Lähteeksi julkaisu merkitään seuraavasti: Harle, V. (2023). ”Suomen monulotteinen ulkopolitiikka Paasikiven, Kekkosen, Halosen ja Niinistön puheaineistossa”. Käsikirjoitus (ilmestyy). URL: http://www.vilhoharle.fi/wp-admin/post.php?post=180&action=edit Suomen ulkopolitiikan linjasta alettiin puhua alkuaan poliittisen retoriikan termein kapea-alaisena ”linjakysymyksenä”. Jatkosodan jälkeen poliittiseen kieleen tuli aluksi ’Paasikiven linja’ ja myöhemmin ’Paasikiven-Kekkosen linja’. Tämän puhetavan ytimessä oli Suomen kansainvälisen status suhteessa institutionaalisiin kytköksiin sekä liittolaissuhteisiin. Toisin sanoen muutosta on tarkastelu ”kysymyksenä sotilaallisesta liittoutumisesta tai liittoutumattomuudesta” …