Lauantai 22.06.2024

Kanava 4/24 sisältää kolme Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehitystä (jatkosodan päättymisestä nykypäiviin) kartoittavaa ja arvioivaa kirjoitusta. Niistä laajin on Jukka Tarkan ”Suomen hienot hetket”. Juhani Suomen Katsaukset-puheenvuoro ”Arvopohjainen mutta tuskin realistinen”, ja Sebastian Lindbergin samoin Katsaukset-puheenvuoro ”Pohjoismaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan paradoksi”. Näistä Tarkan kirjoitus paneutuu Paasikiven ja Kekkosen aikojen tarkasteluun. Artikkelissa ei ole juurikaan uutta, mutta jonkin verran mielenkiintoisena voi pitää Tarkan osin rakentavaa suhtautumista ”suomettumisen” aikoihin. Paasikivi tosin tarjoaa hänen mielestään enemmän hienoja hetkiä 10-vuotisen virkakautensa aikana kuin Kekkonen

Jatka lukemista

Suomen ulkopolitiikka ennen ja nyt

Tämä teksti perustuu teokseeni Moniulotteinen ulkopolitiikka (Helsinki: Bod 2022) sekä kotisivullani olevaan muuhun  Suomen ulkopolitiikkaa koskevaan aineistoon. Tämä esitys on kirjoitettu Pohjanranta-keskuksen järjestämien Pohjanranta-seminaarien tarpeisiin ja esittelyihin, joten julkaistavan tieteellisen artikkelin vaatimia lähdeviitteitä ei tässä ole, dokumentointi tulee esiin mainituista aiemmista julkaisuista. Kirjoitusta saa käyttää vapaasti lähde asianmukaisesti mainitsemalla.   Jos puhutaan Suomen ulkopolitiikan muutoksista, ulkopolitiikkaa pitää tarkastella kokonaisuutena. Pelkkä ”linjasta” puhuminen ei riitä. ”Linjapuheessa” Suomen ulkopolitiikka oli aluksi ”pysyttäytymistä suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella” (Paasikivi),  sen jälkeen puolueettomuutta/puolueettomuuspolitiikkaa (Kekkonen), liittoutumattomuutta (Halonen),

Jatka lukemista

Suomen ulkopoliittinen kehitys moniulotteisen ulkopolitiikan viitekehyksen valossa: jatkosodan jälkeisistä vuosista Niinistöön Orpon hallituksen ohjelmaan

[1] Vilho Harle, politiikan tutkimuksen emeritusprofessori (kansainvälinen politiikka ja valtio-oppi) Alustus Pohjanranta-seminaarissa 4.8.2023 (Helsinki) Esitelmä perustuu teokseeni Moniulotteinen ulkopolitiikka (Helsinki: BoD 2022) ja myös kotisivullani   julkaisemaani (kirjaa täydentävään) aiempaan tutkimukseen. Tämän alustuksen alkupuolen teksti on tiivistelmä artikkelistani ”Suomen ulkopolitiikan muutos moniulotteisen viitekehyksen valossa”, Kosmopolis 2/2023 (luettavissa vapaasti www.ni,kosmopolis.fi). Suuraluepolitiikan ideaa esittelen tarkemmin artikkelissani ”Kaksinapaisen maailman paluu? Kanava 3/2023 ss. 12–18. Ulkopolitiikan muutoksesta puhutaan usein ja oikeastaan aina ulkopoliittisen linjan muutoksena. Suomen linjaa jatkosodan jälkeisinä vuosina, J.K. Paasikiven aikaan, voi

Jatka lukemista

Paasikiven moniulotteinen ulkopolitiikka jatkosodan jälkeisen puheaineiston valossa

Teokseni Moniulotteinen ulkopolitiikka – johdatus ulkopolitiikan tutkimukseen ja pohdintaan (BoD 2022) tarkasteli Suomen sodanjälkeisten presidenttien (Paasikivi, Kekkonen, Halonen ja Niinistö) esimerkkeinä moniulotteisen viitekehyksen käyttämistä ulkopolitiikan tutkimuksessa. Koska osa tekstistä oli poistettava kirjan sivumäärää koskevien rajoitusten vuoksi, Paasikiven ja Kekkosen puheaineistojen tarkastelu jäi teoksessa varsin suppeaksi. Tämä teksti on siten aikaisemmin julkaisematon teoksesta pois jätetty luku. Kekkosta tarkasteleva luku tulee kotisivulle myöhemmin. Jos ”Paasikiven linjaa” tutkitaan kokonaisuutena – eli hänen toimintanaan ja näkemyksenään Suomen ulkopolitiikasta – 1930-luvulla ja talvisodan aikana, ’kansainvälisen

Jatka lukemista

Suomen moniulotteinen ulkopolitiikka Paasikiven, Kekkosen, Halosen ja Niinistön puheaineistoissa

Tämä artikkeli on tarkoitettu julkaistavaksi tieteellisellä foorumilla. Tätä saa lainata normaalien sääntöjen mukaan lähdeviitteitä käyttämällä. Lähteeksi julkaisu merkitään seuraavasti: Harle, V. (2023). ”Suomen monulotteinen ulkopolitiikka Paasikiven, Kekkosen, Halosen ja Niinistön puheaineistossa”. Käsikirjoitus (ilmestyy). URL: http://www.vilhoharle.fi/wp-admin/post.php?post=180&action=edit Suomen ulkopolitiikan linjasta alettiin puhua alkuaan poliittisen retoriikan termein kapea-alaisena ”linjakysymyksenä”. Jatkosodan jälkeen poliittiseen kieleen tuli aluksi ’Paasikiven linja’ ja myöhemmin ’Paasikiven-Kekkosen linja’. Tämän puhetavan ytimessä oli Suomen kansainvälisen status suhteessa institutionaalisiin kytköksiin sekä liittolaissuhteisiin. Toisin sanoen muutosta on tarkastelu ”kysymyksenä sotilaallisesta liittoutumisesta tai liittoutumattomuudesta”

Jatka lukemista

Site Footer

Sliding Sidebar