Tässä jutussa näen rauhanomaisen yhteistyön ja kanssakäymisen kansainvälisen politiikan eli valtioiden välisen suhteen pääsääntönä. Sota on ihmiskunnan historiasta vain pieni osa. Historiantutkimus on kohdistanut huomion vain sotiin ja sotasankareihin, mutta unohtaa se, että kunkin sodan aikana suurin osa ihmiskuntaa on sodan ulkopuolella, siis eläää ”rauhaa”. Jopa ns. maailmansodat olivat käytännössä eurooppalaisia suursotia, suurin osa ihmiskuntaa oli niiden ulkopuolella. Puhun ’rauhan’ sijasta kansainvälisestä poliittisesta järjestyksestä. Se voi perustua esim. diplomatiaan, kansainväliseen oikeuteen ja kauppaan. Mutta siinä on mukana myös sota tai …
Avainsana: Nato
Kirjoitin tämän tekstin US-blogeihin. Tarkoitukseni on kirjoittaa teksti erikseen tässä ohimennen mainitusta James Burnhamin edustamasta ajattelusta, ja samalla myös tarkemmin RCK:n ja tuon suuntauksen samankaltaisuuksista. Burnhamin edustama suuntaus on monille tuttu George Orwellin teoksesta Vuonna 1984, jossa ilmiötä tarkastellaan Oseanian osalta sen yhdessä osassa elin Englannin Lontoossa. Siinä se tosin esiintyy dystopiana. RCK on puolestaan työn alla, ongelmana hänen teostensa saatavuus, niitä ei ole saatavilla netistä muutamaan lukuunottamatta ja olen kaukana myös suomalaisista kirjastoista. RCK:ta koskevaa tutkimusta on tosin paljon, …
Tämä blogi kohdistaa huomion poliittiseen retoriikkaan – sanoihin tekona — kuvitteellisessa tapauksessa. Reaktiot Trumpin kuviteltuun retoriseen tekoon ryhmitellään neljään tyyppiin.[En siis pohdi vastaavatko teot sanoja, tai millaisia konkreettisia tekoja mahdollisesti tulee esiin lausutun tekstin jälkeen]. Itse lausuma on teko, samoin on tuon retorisen siirron saama palaute tai reaktio. Edustaako palautesiirto alistumista, vai vastarintaa? Tämä tarkastelu tapahtuu ”maailmanpolitiikan” tasolla, mutta ilman kytkentää päivänpolitiikkaan. Tosin §jo reaalimaailmassa. Siinä tärkein alueista on Yhdysvaltojen sisäpoliittinen areena. Ratkaisevan taistelu demokratian puolesta tapahtuu Yhdysvaltojen sisällä. [Taistelua …
HUOMAA: Kirjoitin ja julkaisin tämän tekstin US-blogeissa 31.1.2025. Kun luet tekstiä ota huomioon seuraavaa: -Tarkoitan ”realismilla” ns. poliittista realismia, nimen omaan Hans J. Morgenthaun (yksi merkittävä kansainvälisen politiikan tieteenalan isistä) hahmottamassa muodossa (teoksessa Politics among Nations). Tämä realismi väittää, että valtio edistää ulkopolitiikassaan aina kansallista etuaan. Se puolestaan tarkoittaa taistelua vallasta, jossa valtio pyrkii säilyttämään valta-asemansa kansainvälisessä järjestelmässä tai lisäämään sitä. Valtio toimii siis itsekkäästi, sotilaallisen voimansa ja muidenkin kapasiteettiensa rajoissa. Tätä ei normaalisti esitetä julkisesti, vaan puetaan savuverhoon. Siinä …
Vilho Harle (vilho.harle@gmail.com) Sota Ukrainassa on jatkunut jo pian kolme vuotta, sotatilastojen mukaan ehkä jopa vuosikymmenen. Itse konflikti (eturistiriita tai eturistiriidat) on vielä vanhempi, se sai alkunsa jo Neuvostoliiton hajoamisesta 1991. Sodasta on puhuttu viime vuosina kuin Toisen on uskottu voittavan ja saavan kultamitalit kaulaansa. Toisen voiton tämä yleisö on halunnut estää, maksaa mitä maksaa. Sodassa ei kuitenkaan ole voittajia tennisottelun tapaan. Sodassa kuolee ja vammautuu ihmisiä, sotilaiden lisäksi kasvava määrä siviilejä. On absurdia puhua sodan voittamisesta, koska siinä kaikkia …
Kanava 4/24 sisältää kolme Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehitystä (jatkosodan päättymisestä nykypäiviin) kartoittavaa ja arvioivaa kirjoitusta. Niistä laajin on Jukka Tarkan ”Suomen hienot hetket”. Juhani Suomen Katsaukset-puheenvuoro ”Arvopohjainen mutta tuskin realistinen”, ja Sebastian Lindbergin samoin Katsaukset-puheenvuoro ”Pohjoismaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan paradoksi”. Näistä Tarkan kirjoitus paneutuu Paasikiven ja Kekkosen aikojen tarkasteluun. Artikkelissa ei ole juurikaan uutta, mutta jonkin verran mielenkiintoisena voi pitää Tarkan osin rakentavaa suhtautumista ”suomettumisen” aikoihin. Paasikivi tosin tarjoaa hänen mielestään enemmän hienoja hetkiä 10-vuotisen virkakautensa aikana kuin Kekkonen …
Tämä teksti perustuu teokseeni Moniulotteinen ulkopolitiikka (Helsinki: Bod 2022) sekä kotisivullani olevaan muuhun Suomen ulkopolitiikkaa koskevaan aineistoon. Tämä esitys on kirjoitettu Pohjanranta-keskuksen järjestämien Pohjanranta-seminaarien tarpeisiin ja esittelyihin, joten julkaistavan tieteellisen artikkelin vaatimia lähdeviitteitä ei tässä ole, dokumentointi tulee esiin mainituista aiemmista julkaisuista. Kirjoitusta saa käyttää vapaasti lähde asianmukaisesti mainitsemalla. Jos puhutaan Suomen ulkopolitiikan muutoksista, ulkopolitiikkaa pitää tarkastella kokonaisuutena. Pelkkä ”linjasta” puhuminen ei riitä. ”Linjapuheessa” Suomen ulkopolitiikka oli aluksi ”pysyttäytymistä suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella” (Paasikivi), sen jälkeen puolueettomuutta/puolueettomuuspolitiikkaa (Kekkonen), liittoutumattomuutta (Halonen), …
Vilho Harle, politiikan tutkimuksen (kansainvälinen politiikka ja valtio-oppi emeritusprofessori. Alustus Pohjanranta-seminaarissa Tampereella 11.8.2023 Perustuu teoksiini Moniulotteinen ulkopolitiikka (Helsinki: BoD 2022) ja Hyvä, paha, ystävä, vihollinen. Toinen uudistettu laitos (Helsinki: Rosebud 2023) sekä Kaaoksesta sosiaaliseen järjestykseen (Helsinki: Rosebud. Ilmestyy, syksy 2023). Käyttämäni moniulotteiden ulkopolitiikan tutkimuksen lähestymistapa kiinnittää huomion ulkopolitiikan kolmeen toiminta-areenaan: kansainväliseen järjestelmään, kansainväliseen yhteisöön ja maailmanyhteisöön. Perinteinen ja vallitseva tapa puhua ulkopolitiikasta on nähdä se valtion kansallisen edun (erityisesti turvallisuuden) ajamisena suhteessa toisiin valtioihin. Sen mukaan ulkopolitiikka tapahtuu kansainvälisessä …
Suomen Eduskunta päätti 1.3.2023 hakea Pohjois-Atlantin Sopimusjärjestön (Nato/Otan/PAAS) jäsenyyttä. Päätös oli poikkeuksellisen yksimielinen, sekä hallitus että oppositiopuolueet kannattivat hakemuksen jättämistä, vain seitsemän edustajaa vastusti ja yksi äänesti nollaa. Puolen tusinaa poissaolijaa kirjattiin aikakirjoihin. Media on julistanut päätöksen historialliseksi. Sellainen se varmuudella on, vaikka miltei mikä tahansa on viime aikoina julistettu historialliseksi. Tällä kertaa päätöksen historia alkaa kuitenkin vasta mainitusta päivämäärästä (1.3.2023) ja ulottuu tulevaisuuteen. Kuten tunnettua, tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Jokunen kivi jäsenyyden tiellä kuitenkin on, joten jäsenen aseman Suomi …