Tämä teksti perustuu teokseeni Moniulotteinen ulkopolitiikka (Helsinki: Bod 2022) sekä kotisivullani olevaan muuhun Suomen ulkopolitiikkaa koskevaan aineistoon. Tämä esitys on kirjoitettu Pohjanranta-keskuksen järjestämien Pohjanranta-seminaarien tarpeisiin ja esittelyihin, joten julkaistavan tieteellisen artikkelin vaatimia lähdeviitteitä ei tässä ole, dokumentointi tulee esiin mainituista aiemmista julkaisuista. Kirjoitusta saa käyttää vapaasti lähde asianmukaisesti mainitsemalla. Jos puhutaan Suomen ulkopolitiikan muutoksista, ulkopolitiikkaa pitää tarkastella kokonaisuutena. Pelkkä ”linjasta” puhuminen ei riitä. ”Linjapuheessa” Suomen ulkopolitiikka oli aluksi ”pysyttäytymistä suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella” (Paasikivi), sen jälkeen puolueettomuutta/puolueettomuuspolitiikkaa (Kekkonen), liittoutumattomuutta (Halonen), …
Avainsana: Nato
Vilho Harle, politiikan tutkimuksen (kansainvälinen politiikka ja valtio-oppi emeritusprofessori. Alustus Pohjanranta-seminaarissa Tampereella 11.8.2023 Perustuu teoksiini Moniulotteinen ulkopolitiikka (Helsinki: BoD 2022) ja Hyvä, paha, ystävä, vihollinen. Toinen uudistettu laitos (Helsinki: Rosebud 2023) sekä Kaaoksesta sosiaaliseen järjestykseen (Helsinki: Rosebud. Ilmestyy, syksy 2023). Käyttämäni moniulotteiden ulkopolitiikan tutkimuksen lähestymistapa kiinnittää huomion ulkopolitiikan kolmeen toiminta-areenaan: kansainväliseen järjestelmään, kansainväliseen yhteisöön ja maailmanyhteisöön. Perinteinen ja vallitseva tapa puhua ulkopolitiikasta on nähdä se valtion kansallisen edun (erityisesti turvallisuuden) ajamisena suhteessa toisiin valtioihin. Sen mukaan ulkopolitiikka tapahtuu kansainvälisessä …
Suomen Eduskunta päätti 1.3.2023 hakea Pohjois-Atlantin Sopimusjärjestön (Nato/Otan/PAAS) jäsenyyttä. Päätös oli poikkeuksellisen yksimielinen, sekä hallitus että oppositiopuolueet kannattivat hakemuksen jättämistä, vain seitsemän edustajaa vastusti ja yksi äänesti nollaa. Puolen tusinaa poissaolijaa kirjattiin aikakirjoihin. Media on julistanut päätöksen historialliseksi. Sellainen se varmuudella on, vaikka miltei mikä tahansa on viime aikoina julistettu historialliseksi. Tällä kertaa päätöksen historia alkaa kuitenkin vasta mainitusta päivämäärästä (1.3.2023) ja ulottuu tulevaisuuteen. Kuten tunnettua, tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Jokunen kivi jäsenyyden tiellä kuitenkin on, joten jäsenen aseman Suomi …