Maanantai 12.2.2024

Maanantai 12.2.2024

Presidentinvaalin tulos oli odotettu ja hyvin ennakoitu. Tulos oli myös selvä ja kiistaton. Ero olisi voinut olla suurempi, mutta vasemmistopuolueet vihreät mukaan lukien saivat kannattajansa varsin hyvin Haaviston taakse. Halla-ahon ja Rehnin kannattajista melkoinen osa taisi jäädä kotiin nukkumaan.

Ilokseni voin edelleen sanoa asuvani Suomen porvarillisimmassa vaalipiirissä, Vaasan vaalipiirissä. Kauhava ei ollut aivan listan kärjessä, mutta kymmenen parhaan joukossa kuitenkin. Tuon 70 % kannatuksen Stubbille pystyin ennustamaan melkoisen tarkkaan etukäteen.

Tuossa näkymättömissä on mukana Keskustan karu kohtalo: perinteinen kannattajajoukko on siirtynyt Kokoomukseen tai osa myös perussuomalaisiin, ja melkoinen osa kokonaan passivoitunut. Väki ei puhu enää ylpeillen eikä ilolla Suomen Keskustasta, cityliberaalien kodista.

Olli Rehn on ollut rakentamassa Maalaisliitto/Keskustasta liberaalipuoluetta, jolla ei ole juuri mitään näkemystä poliittisesta ja yhteiskunnallisesta todellisuudesta. Joka elää kaupunkien pride-kulkueissa pohjois-korealaista puoluetraditiota edustavan puoluesihteerin lisäopein.

Rehnillä voisi olla kykyä saada joukko uudelleen kasaan, mutta se vaatisi henkilön lisäksi vankkaa aatemaailmaa ja sen uudistumista. Voi olla että puolueen sisältä olisi löydyttävä uusi voimatekijä, tai sellaisen tulisi astua rohkeasti esiin. Olla valmis mittauttamaan kannatuksensa, jo seuraavassa puoluekokouksessa.

Johon pitäisi lähteä kaiken kaikkiaan uudistumismielessä. Useiden kilpailevien ehdokkaiden voimin. Se vaatisi uudistamisen aloittamista osastoista alkaen. Se olisi helppoakin, vuosikokouksissa käy niin vähän väkeä että riittävä vastavoima ”vallankumoukseen” syntyy helposti.

Mutta sekin on mahdollista, että Keskustaa ei enää tarvita eikä sillä ole tulevaisuutta. Presidentinvaalikin osoitti, että puolue on jäänyt jo itsensä Olli Rehnin kelkasta. Puolueen kannatuskäyrä suuntautuu vahvaan luisuun.

Historia on siitä erikoinen ilmiö, että se näyttää kasvonsa vasta tulevina aikoina. Se koskee sekä uutta presidenttiä että myös esimerkiksi Suomen Keskustaa. Viimeistä tuomiota saadaan odottaa kauan, mutta sadonkorjuun aika alkaa pian – oikeastaan välittömästi —  ja silloin nähdään, onko sato kelvollinen vai hallan vaurioittama. Aika, nimenomaan Aika, on armoton ja tiukka tuomari.

Kuten usein läntisin kuoleman termein harhaanjohtavasti ilmaistussa muinaisessa intialaisessa kuuluisassa lausumassa (alkuaan) sanotaan: ”Olen Aika, maailmojen tuhoaja”.

 

7 kommenttia On Maanantai 12.2.2024

Kirjoita kommentti:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Site Footer

Sliding Sidebar