On ollut pitkä tauko. Nyt aloitan uudelleen. Aluksi lisään artikkeleihin puheen maailmanjärjestelmän muutoksesta ja Suomen ulkopolitiikasta sen osana. Se kertoo siitä, missä ajatukseni nykyisin kulkee. Lisään myös aineistoa päiväkirjaan, tänään varmaan useampia tekstejä. Muistutan myös siitä että teokseni KAAOKSESTA JÄRJESTYKSEEN (Rosebud 2024 ) lopultakin ilmestyi pari-kolme viikkoa sitten. …
Kategoria: Päiväkirja
Media näyttää iloitsevan siitä, että Venäjä on lopultakin tunnustanut olevansa sodassa Ukrainassa. Erikoisoperaatio on muuttunut sodaksi. Kevätväsymys ja suorastaan velttous on vaivannut mieltäni jo jonkin aikaa. Missään ei ole ollut nähtävillä mitään piristävää. Presidentinvaalit tuottivat syvällisen puhdistumisen (ulosteista ja muustakin liasta) eli kathartiksen. Ja siitähän on seurannut raukeuden, rentouden ja hyvinvoinnin tila. Maailman onnellisin kansa on onnesta raukeana, allekirjoittanut yhtenä sen mitättömänä osana. Joten suomalaisen yhteiskunnan hajoaminen, yhteiskuntarauhan järkkyminen, ei ole saanut mieleen mitään vipinää. Kuten tiedetään, kun ”oottaa aikaa …
Poistin eilisen kirjaesittelyn. Tässä on tiiviimpi. Lisäksi kotisivulle tulee erikseen muutama pätkä käsikirjoituksesta, sen alusta ja lopusta. Se on tiedoksi, jos joku haluaa siihen viitata viittaus on tehtävä ilmestyvään kirjaan (siis: V. Harle, Kaaoksesta sosiaaliseen järjestykseen. Helsinki: Rosebud 2024). Kirjassa tarkastellaan sitä, kuinka sosiaaliseen järjestykseen (nomos) voidaan päästä kaaoksen tilasta (anomos) tai kuinka kaaokseen joutuminen voidaan parhaiten estää. Sosiaalinen järjestys tarkoittaa ihmisten (tai myös ihmisryhmien kuten valtioiden) keskinäistä rauhanomaista yhteistyötä itsekkäistä eduista ja eturistiriioidsta huolimatta niukkuuden maailmassa. Tämä …
Keskiviikko 14.2.2024 Tähän päivään osui kaksi varsin iloista asiaa, vaikka ystäviä ei näkynyt yhtään kappaletta – ei onneksi vihollisiakaan… Ensinnäkin opukseni ”Kaaoksesta järjestykseen – sosiaalisen järjestyksen ideat kulttuurien syntyvaiheissa” on edennyt. Sain eteeni toimittajan tarkistaman käsiksen, johon teen normaaliin tapaan toivotut korjaukset jne. Ellei jotain yllättävää tule eteen, kirjan ilmestyminen on hyvin mahdollista jo maaliskuun aikana (kustantajana Rosebud). Kerron opuksesta lisää, kunhan saan käsiksen takaisin toimittajalle. Toiseksi: Annika Saarikko teki sen mitä en pitänyt mahdollisena enkä todennäköisenä. Eli ilmoitti puheenjohtajakautensa …
Maanantai 12.2.2024 Presidentinvaalin tulos oli odotettu ja hyvin ennakoitu. Tulos oli myös selvä ja kiistaton. Ero olisi voinut olla suurempi, mutta vasemmistopuolueet vihreät mukaan lukien saivat kannattajansa varsin hyvin Haaviston taakse. Halla-ahon ja Rehnin kannattajista melkoinen osa taisi jäädä kotiin nukkumaan. Ilokseni voin edelleen sanoa asuvani Suomen porvarillisimmassa vaalipiirissä, Vaasan vaalipiirissä. Kauhava ei ollut aivan listan kärjessä, mutta kymmenen parhaan joukossa kuitenkin. Tuon 70 % kannatuksen Stubbille pystyin ennustamaan melkoisen tarkkaan etukäteen. Tuossa näkymättömissä on mukana Keskustan karu kohtalo: perinteinen …
Taktisesta ja rationaalisesta äänestämisestä Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella on puhuttu paljon taktisesta äänestämisestä. Sitä arvioidaan tapahtuneen erityisesti vasemmistopuolueiden äänestäjien toimintana, jolla pyrittiin saamaan toiselle kierrokselle vasemmistollekin kelpaava vaihtoehto, Pekka Haavisto. Operaatio onnistui. Olli Rehn putosi, vaikka saikin hyvän kannatuksen yli puoluerajojen. Rehnin poliittinen tulevaisuus ei siihen päättynyt. Hänellä on mahdollisuus nousta merkittävään asemaan Suomen politiikassa jo lähivuosina. Se on jopa varsin todennäköistä. Taktinen äänestäminen ei kuitenkaan ole vain vasemmiston yksinoikeus. Sitä voivat harjoittaa myös muut. Siis myös keskustan ja perussuomalaisten kannattajat. …
Tiistai 9.1.2024 Professori Heikki Patomäen haastattelu Iltalehdessä on todellakin lukemisen arvoinen. Sen vuoksi linkki kirjoitukseen on tässä: https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/d161a343-5670-446a-a906-8b0f50b3c4ae 6.1. Patomäki kommentoi saamaansa palautta. Sekin on lukemisen arvoinen: https://patomaki.fi/2024/01/vihapuhe-ja-julkisen-keskustelun-tila-suomessa/? Kuten Patomäki oivasti osoittaa, some-maailma on todella tyrmäävä. Se on yksinkertaistavan vihapuheen maailma, jossa asiallinen puheenvuoro saa harvemmin myönteistä vastakaikua. Kun normaali media yleensä vain vaikenee toisinajattelun ja tutkimuksellisen analyysin kuoliaaksi, somessa vihaa ja kovia sanoja ei turhaan säästellä.¨ Itse haastattelu on selkeä ja perusteltu puheenvuoro, joka avaa keskustelua tavanomaista laajempiin näkökulmiin. …
Edellisestä päiväkirjamerkinnästä on kulunut aikaa. Laitteissa on ollut vikaa ja ”kotitehtäviä” on ollut kolmessa paikassa. Nyt ehkä kevätkauden Hämeenlinnassa. Jo kootun aineiston jäsentely on vienyt päiväkausia, uuttakin materiaalia tulee vastaan koko ajan. Kommentoin nyt professori Heikki Patomäen haastattelua Iltalehdessä 6.1.2024). Hän katsoo, että Ukrainan pitäisi pysyä Naton ulkopuolella – ja että -Suomenkin olisi kannattanut pysyä samoin. Patomäki perustaa näkemyksensä siihen, että Ukrainan pyrkimys Naton jäseneksi sekä EU- ja Nato-maiden voimakas tuki itsenäisen valtion (Ukrainan) oikeudelle päättää omista asioistaan ja ulkopolitiikastaan …
Presidenttiehdokas Jutta Urpilainen antoi Ilta-Sanomissa 8.12. Piispa Laajasalon haastattelussa muista ehdokkaista poikkeavan lausunnon. Hänen mielestään sodista huolimatta kansojen välille ei saa luoda pysyviä viholliskuvia. Urpilainen kertoi, että hänen lapsensa oli havahduttanut hänet ajattelemaan asiaa, ja korosti että ”On tärkeää sanoa venäläisille, että arvostamme heidän kieltään, arvostamme heidän kulttuuriaan ja arvostamme myös venäläisiä, jotka haluavat yhteiskunnassa muutosta samaan aikaan, kun tuomitsemme sotatoimet…” Urpilainen kertoi taustaksi, että hänen lapsensa halusi esitellä äidilleen YouTubesta löytämänsä venäjänkielisen laulun: ”Hän tuli hyvin anteeksi pyytelevästi minun …
Tämän päivän viimeinen teksti: Henry Kissinger kuoli 100-vuotiaana viime viikolla. Helsingin Sanomat julkaisi poikkeuksellisesti peräti kaksi juttua Kissingeristä verisenä päätöksentekijänä ja hirveyksiä tehneenä rauhan nobelistina (Vesa Siren 30.11 ja Pekka Mykkänen 3.12) Kissinger oli tunnettu kansainvälisen politiikan ja poliittisen historian tutkija, jota on tutkijana arvostettu hyvin korkealle. Lisäksi hän oli varsin vaikutusvaltainen taustavaikuttaja ja neuvonantaja ulkoasiainhallinnossa. Ja toimi jopa ulkoministerinä useita vuosia. Kun hän oli vahvimmillaan, arvioitiin, että hän olisi menestynyt presidentinvaaleissakin, jos olisi ollut syntyperäinen Yhdysvaltojen kansalainen. Kissinger sai …