Kanava 4/24 sisältää kolme Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehitystä (jatkosodan päättymisestä nykypäiviin) kartoittavaa ja arvioivaa kirjoitusta. Niistä laajin on Jukka Tarkan ”Suomen hienot hetket”. Juhani Suomen Katsaukset-puheenvuoro ”Arvopohjainen mutta tuskin realistinen”, ja Sebastian Lindbergin samoin Katsaukset-puheenvuoro ”Pohjoismaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan paradoksi”. Näistä Tarkan kirjoitus paneutuu Paasikiven ja Kekkosen aikojen tarkasteluun. Artikkelissa ei ole juurikaan uutta, mutta jonkin verran mielenkiintoisena voi pitää Tarkan osin rakentavaa suhtautumista ”suomettumisen” aikoihin. Paasikivi tosin tarjoaa hänen mielestään enemmän hienoja hetkiä 10-vuotisen virkakautensa aikana kuin Kekkonen …
Kuukausi: kesäkuu 2024
Eilen kommentoimani Lonka-Sipilän loistava artikkeli Itä-Suomen turvattomuudesta on muhinut aivoissani yön yli ja nyt jo koko päivän. On alkanut mietityttää, uskallanko lähteä torstaiaamuna Kuopioon. Pitääkö pelätä, että joku ryssä tärräyttää heti turpaan, kun kävelen Kuopion torille tervehtimään Veljmiestä ja sen kalloo. Ehkä pyydän Sirviön suojaamaan minua, iso mies kun on eikä ryssiä kumartele. Aloin myös miettiä missä se ItäSuomi oikein on (vrt. Harle & Moisio: Missä on Suuomi?). En löytänyt kartasta sen rajoja enkä sijaintiakaan. Kun pengoin muistilokeroitani, niin sieltähän …
Harriet Lonka ja Heikki Sirviö julkaisivat Kanava 4/2024 artikkelin ”Itä-Suomen kehittäminen tekisi Suomesta turvallisemman.” Tässä minua kiinnostaa Heikki Sirviö henkilönä. Hän opiskeli alkuaan kansainvälistä politiikkaa ja osallistui johtamaani graduseminaariin. Gradun aiheena oli Veikko Huovisen teos Rauhanpiippu (ja myös toinen teos, Veitikka). Aihevalinta oli poikkeuksellinen kansainvälisen politiikan tieteenalalla – myöhemmin toki kaunokirjallisen ja muun taiteen aineistoihin kohdistui merkittävää tutkimusta, sekä ulkomailla että Suomessa. Jossain määrin olen tuotakin suuntausta harrastanut, alkuaanhan aioin opiskella kirjallisuutta ja sittemmin jopa suoritin kirjallisuudesta gradua vaille maisteritutkinnon …
Tiistai 18.06.2024 Kanava-lehdessä 4/2024 ilmestyi Robert Wihtolin essee Kiinan talousihmeen epävarmasta tulevaisuudesta. Itse tekstiä en kommentoi, en tunne Kiinan taloutta ja sen nykytilaa. Jonkin verran sain seurata talousuudistuksen alkuvaiheita ja kuulla silloin myös siitä, mihin Kiina oli pyrkimässä: kehitysmaasta teollistuneeksi maaksi. Ongelmiahan siinä oli, monellakin tapaa. Jotkut asiat pistivät silmään hieman erikoisina tapauksina, ja myös voimakas panostus keskittävään, suorastaan ylikapitalistiseen talouteen (kasvua! kasvua! kasvua!) arvellutti. Krittisiä huomioita sai julkilausua, Kuulijat totesivat hymähdellen, että kyllä meilläkin tuota konservatiivista arvostelua esitetään. Konservatiivinen …
Kanava on lehtimaailman pienoinen erikoisuus. Siinä julkaistaan tutkijoiden ja muidenkin osaajien kohtuullisen pitkiä, perusteellisia ja harkittuja esseitä. Niiden aiheet käsittelevät politiikkaa ja kulttuuriakin varsin monipuolisesti ja laaja-alaisesti. Jonkin verran toisinajatteluakin tai muuta muoti-ilmastosta poikkeavaa tekstiä joukossa ilmestyy, tosin vähän. Tässä ja seuraavissa päiväkirjamerkinnöissä kommentoin lyhyesti muutamia kirjoituksia tuoreimmassa numerossa 4/2024. Tässä lehden pääkirjoituksesta muutama sana. Kyseessä on toimittaja Tuomo Lappalaisen teksti urheilun ja politiikan suhteesta. Tärkeä aihe, josta muistuu mieleeni luentoni urheilun ja politiikan kytköksistä Helsingin yliopiston Studia Generalia – …
Vilho Harle Helsinki 8.6.2024 Rauhan puolesta kansanjuhla. Tekstiä saa käyttää ja jakaa vapaasti, joko tällaisena tai osittain. Lähdettä ei tarvitse mainita. Toivon että tätä jaettaisiin aktiivisesti mahdollisimman paljon! Kun puhutaan maailmanjärjestyksestä ja sen murroksesta, katse on nostettava ajankohtaisista yksityiskohdista suurempaan kuvaan. Siinä on nähtävä ihmiskunta, joka ei yhtenä kokonaisuutena voi hoitaa yhteisiä eli poliittisia asioitaan, vaan on organisoitunut sen vuoksi pienemmiksi yksiköiksi. Niissä poliittiset asiat hoidetaan sekä noiden yksiköiden sisällä että välillä. Joskin jo varhaisessa historiassa syntyi suuria alueellisia yksiköitä …
On ollut pitkä tauko. Nyt aloitan uudelleen. Aluksi lisään artikkeleihin puheen maailmanjärjestelmän muutoksesta ja Suomen ulkopolitiikasta sen osana. Se kertoo siitä, missä ajatukseni nykyisin kulkee. Lisään myös aineistoa päiväkirjaan, tänään varmaan useampia tekstejä. Muistutan myös siitä että teokseni KAAOKSESTA JÄRJESTYKSEEN (Rosebud 2024 ) lopultakin ilmestyi pari-kolme viikkoa sitten. …