Eduskuntavaalit onnistuivat Suomen Keskustalta sikäli hyvin, että nyt puolue voi aloittaa vankan uudistumisen. Sekä ohjelmallisella tasolla että myös kansanliikkeenä. Piakkoin edessä olevan presidentinvaalit tarjoavat yhden tärkeän mahdollisuuden ja väylän tähän uudistumistyöhön. Mahdollisuuden hyödyntäminen riippuu siitä, millaisin kasvoin Keskusta lähtee taisteluun presidentin virasta. Jos halutaan jatkaa eduskuntavaaleja edeltänyttä taaperrusta, Keskusta asettaa ehdokkaan, joka saa suurehkon äänimäärän, mutta häviää kisan Kokoomuksen ja SDP:n valovoimaisille vaihtoehdoille. Tai sitten Keskustan on asetettava niin valovoimainen ehdokas, että presidenttikisan voitosta voisi todella kilpailla, jopa voittaa koko …
Kuukausi: huhtikuu 2023
Ranskan presidentti Emmanuel Macron kehotti EU:ta luomaan oman Taiwan-strategiansa, joka ei olisi riippuvainen Washingtonista, Pekingistä eikä varmaan Moskovastakaan. Macron ehdotti, että EU:n pitäisi nousta kolmanneksi jalaksi Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä. Samalla EU:n pitäisi vähentää riippuvuuttaan Yhdysvalloista. Macronin ehdotus on suuralueita koskevan idean uusi ja ennen kuulumaton muunnos. Ensimmäisenä suuraluemallista puhuivat saksalaiset tutkijat jo vuodesta 1915 alkaen. Myös englantilaiset ja amerikkalaiset tukijat osallistuivat myöhemmin idean kehittelyyn. Suuralueteoriasta tunnetuin esitys on George Orwellin teos Vuonna 1984 (Nineteen Eighty-Four), edelleen ja varsinkin taas …
Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa tapahtui vallankumous. Perussuomalaiset kukisti Suomen Keskustan sen vahvimmilla sydänalueilla. Perinteinen Keskustan vihreä katosi kertaheitolla Suomen poliittiselta kartalta. Muutama kansanedustaja jäi vielä hortoilemaan nurkissa tyrmätyn nyrkkeilijän tapaan, ehkä Käärijäksi pukeutuneena. Katsotaanpa mistä tämä vallankumous kumpusi, mikä oli se vallankumouksellinen tilanne, jossa entiset isännät kukistuivat. Vastaus löytyy pohtimalla, mikä puolue on ja miksi se on olemassa. Puolueita on kovin erilaisia, ja niiden synty- ja kehityshistoria on moninainen. Sen vuoksi on paras tiivistää tarkastelu kahteen peruskysymykseen: onko puolue mielipidejoukko? vai …
Tämän vuoden eduskuntavaalit sisälsivät merkittäviä ulkopolitiikkaan liittyviä piirteitä, joita en ole nähnyt enemmälti kommentoitavan. Ulkopolitiikan aspekti on kuitenkin syytä panna merkille. Ei vaalitulos heijasta vain talouspoliittista ”vastakkainoloa”. Kansa antoi erittäin vahvan tukensa Suomen Nato-jäsenyydelle. Nämä olivat todelliset Nato-vaalit, vaikka asetelmaa jäsenyyden kannattajat vs. vastustajat ei syntynyt. Vastustajia oli vähän, joten asiasta ei voitu kamppailla. Seitsemästä vanhassa eduskunnassa Nato-jäsenyyttä vastaan äänestäneistä valittiin vain pari henkilöä uuteen eduskuntaan. Heidänkin äänimääränsä romahti aikaisempaan verrattuna. Muista Nato-vastaisista ehdokkaista ei kukaan kerännyt edes maininnan arvoista …
Tämä artikkeli on tarkoitettu julkaistavaksi tieteellisellä foorumilla. Tätä saa lainata normaalien sääntöjen mukaan lähdeviitteitä käyttämällä. Lähteeksi julkaisu merkitään seuraavasti: Harle, V. (2023). ”Suomen monulotteinen ulkopolitiikka Paasikiven, Kekkosen, Halosen ja Niinistön puheaineistossa”. Käsikirjoitus (ilmestyy). URL: http://www.vilhoharle.fi/wp-admin/post.php?post=180&action=edit Suomen ulkopolitiikan linjasta alettiin puhua alkuaan poliittisen retoriikan termein kapea-alaisena ”linjakysymyksenä”. Jatkosodan jälkeen poliittiseen kieleen tuli aluksi ’Paasikiven linja’ ja myöhemmin ’Paasikiven-Kekkosen linja’. Tämän puhetavan ytimessä oli Suomen kansainvälisen status suhteessa institutionaalisiin kytköksiin sekä liittolaissuhteisiin. Toisin sanoen muutosta on tarkastelu ”kysymyksenä sotilaallisesta liittoutumisesta tai liittoutumattomuudesta” …