Blog Posts

Suomi hyvän ja pahan taistelussa

Vilho Harle, politiikan tutkimuksen (kansainvälinen politiikka ja valtio-oppi emeritusprofessori.  Alustus Pohjanranta-seminaarissa Tampereella 11.8.2023 Perustuu teoksiini Moniulotteinen ulkopolitiikka (Helsinki: BoD 2022) ja  Hyvä, paha, ystävä, vihollinen. Toinen uudistettu laitos (Helsinki: Rosebud 2023) sekä Kaaoksesta sosiaaliseen järjestykseen (Helsinki: Rosebud. Ilmestyy, syksy 2023).   Käyttämäni moniulotteiden ulkopolitiikan tutkimuksen lähestymistapa kiinnittää huomion ulkopolitiikan kolmeen toiminta-areenaan: kansainväliseen järjestelmään, kansainväliseen yhteisöön ja maailmanyhteisöön. Perinteinen ja vallitseva tapa puhua ulkopolitiikasta on nähdä se valtion kansallisen edun (erityisesti turvallisuuden) ajamisena suhteessa toisiin valtioihin. Sen mukaan ulkopolitiikka tapahtuu kansainvälisessä

Jatka lukemista

Suomen ulkopolitiikan muutos moniulotteisen ulkopolitiikan viitekehyksen valossa

Pohjanranta-keskustelujen esitelmän aikaisemman version ”korjattu” laitos 16.3.2023. Tämä kehittyy vielä jatkossa suppeammaksi akateemiseksi julkaisuksi. Tämä on vapaasti käytettävissä ja jaettavissa, mutta olisi hyvä jos tämä lähde silloin mainittaisiin. Tämän katsauksen tarkoituksena on soveltaa moniulotteisen ulkopolitiikan (Harle 2011; 2022) käsitettä Suomen ulkopoliittisen kokonaisuuden tarkasteluun ja ulkopolitiikan muutoksen hahmottamiseen. Katsaukseni liittyy aikaisempiin ulkopolitiikan muutosta pohtineisiin teksteihin Kosmopolis-lehdessä (Apunen 2015; Aaltola 2015; Juntunen 2016). Teen sen kuitenkin erilaisella tavalla: tarkastelen ulkopolitiikan kokonaisuutta rajoittamatta huomiota vain yhdellä termillä ilmaistavissa olevaan ”linjaan” tai vastaavaan pelkistävään

Jatka lukemista

Perjantai 22.3.2024

Media näyttää iloitsevan siitä, että Venäjä on lopultakin tunnustanut olevansa sodassa Ukrainassa. Erikoisoperaatio on muuttunut sodaksi. Kevätväsymys ja suorastaan velttous on vaivannut mieltäni jo jonkin aikaa. Missään ei ole ollut nähtävillä mitään piristävää. Presidentinvaalit tuottivat syvällisen puhdistumisen (ulosteista ja muustakin liasta) eli kathartiksen. Ja siitähän on seurannut raukeuden, rentouden ja hyvinvoinnin tila. Maailman onnellisin kansa on onnesta raukeana, allekirjoittanut yhtenä sen mitättömänä osana. Joten suomalaisen yhteiskunnan hajoaminen, yhteiskuntarauhan järkkyminen, ei ole saanut mieleen mitään vipinää. Kuten tiedetään, kun ”oottaa aikaa

Jatka lukemista

Mikä on ’sopimusvarainen kansainvälinen järjestelmä’?

Kansainvälisestä politiikasta puhuttaessa käytetään aika ajoin sellaisia termejä, joilla ei ole oikeastaan mitään, ainakaan käsinkosketeltavaa, sisältöä. Tätä tekevät poliitikot, toimittajat ja usein myös tavalliset kansalaiset. On tyypillistä, että termit vaihtuvat. Joku katoaa, ja uusi tulee tilalle. Jumala, yleinen mielipide ja kansainvälinen yhteisö ovat niistä ehkä tunnetuimmat. Niistä jokaisella on ollut tärkeä jopa keskeinen rooli kansainvälisessä politiikassa. Tosin yhtään noista mahtavista vaikuttajista ei ole koskaan näkynyt, niitä ei ole koskaan haastateltu. Ketään vastaantulijaa ei ole tunnistettu termin tarkoittamaksi hahmoksi. Silti poliitikko

Jatka lukemista

Vilho Harle: Kaaoksesta sosiaaliseen järjestykseen (Helsinki: Rosebud 2024)

Kaaoksesta järjestykseen – sosiaalisen järjestyksen ideat sivilisaatioiden syntyvaiheissa Ilmestyy maalis/huhtikuu 2024 (Rosebud, Ruusunpiikki-sarja) ©Vilho Harle 2024 Sisältö SAATTEEKSI OSA I TUTKIMUSASETELMA 1. Sosiaalisen järjestyksen mallien yhteiskunnallinen tausta ja vertailun toteutus OSA II PERIAATEORIENTOITUNEET MALLIT 2. Eettinen periaate 3. Dharma ja kasti 4. Asha ja sopimus 5. Toora ja kansallinen identiteetti OSA III VALTAORIENTOITUNEET MALLIT 6. Ihannevaltio 7. Viisas hallitsija 8. Kasvatus 9. Sankaruus 10. Pakottava valta OSA IV ULKOSUHTEET 11. Voimapolitiikka 12. Poissulkemisen politiikka 13. Rauhanomaiset ulkosuhteet (rauha) LOPPUSANAT Saatteeksi

Jatka lukemista

Keskiviikko 13.3.2024 uusi

  Poistin eilisen kirjaesittelyn. Tässä on tiiviimpi. Lisäksi kotisivulle tulee erikseen muutama pätkä käsikirjoituksesta, sen alusta ja lopusta. Se on tiedoksi, jos joku haluaa siihen viitata viittaus on tehtävä ilmestyvään kirjaan (siis: V. Harle, Kaaoksesta sosiaaliseen järjestykseen. Helsinki: Rosebud 2024).   Kirjassa tarkastellaan sitä, kuinka sosiaaliseen järjestykseen (nomos) voidaan päästä kaaoksen tilasta (anomos) tai kuinka kaaokseen joutuminen voidaan parhaiten estää. Sosiaalinen järjestys tarkoittaa ihmisten (tai myös ihmisryhmien kuten valtioiden) keskinäistä rauhanomaista yhteistyötä itsekkäistä eduista ja eturistiriioidsta huolimatta niukkuuden maailmassa. Tämä

Jatka lukemista

Keskiviikko 14.2.2024

Keskiviikko 14.2.2024 Tähän päivään osui kaksi varsin iloista asiaa, vaikka ystäviä ei näkynyt yhtään kappaletta – ei onneksi vihollisiakaan… Ensinnäkin opukseni ”Kaaoksesta järjestykseen – sosiaalisen järjestyksen ideat kulttuurien syntyvaiheissa” on edennyt. Sain eteeni toimittajan tarkistaman käsiksen, johon teen normaaliin tapaan toivotut korjaukset jne. Ellei jotain yllättävää tule eteen, kirjan ilmestyminen on hyvin mahdollista jo maaliskuun aikana (kustantajana Rosebud). Kerron opuksesta lisää, kunhan saan käsiksen takaisin toimittajalle. Toiseksi: Annika Saarikko teki sen mitä en pitänyt mahdollisena enkä todennäköisenä. Eli ilmoitti puheenjohtajakautensa

Jatka lukemista

Maanantai 12.2.2024

Maanantai 12.2.2024 Presidentinvaalin tulos oli odotettu ja hyvin ennakoitu. Tulos oli myös selvä ja kiistaton. Ero olisi voinut olla suurempi, mutta vasemmistopuolueet vihreät mukaan lukien saivat kannattajansa varsin hyvin Haaviston taakse. Halla-ahon ja Rehnin kannattajista melkoinen osa taisi jäädä kotiin nukkumaan. Ilokseni voin edelleen sanoa asuvani Suomen porvarillisimmassa vaalipiirissä, Vaasan vaalipiirissä. Kauhava ei ollut aivan listan kärjessä, mutta kymmenen parhaan joukossa kuitenkin. Tuon 70 % kannatuksen Stubbille pystyin ennustamaan melkoisen tarkkaan etukäteen. Tuossa näkymättömissä on mukana Keskustan karu kohtalo: perinteinen

Jatka lukemista

Tiistai 8.2.2024

Taktisesta ja rationaalisesta äänestämisestä Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella on puhuttu paljon taktisesta äänestämisestä. Sitä arvioidaan tapahtuneen erityisesti vasemmistopuolueiden äänestäjien toimintana, jolla pyrittiin saamaan toiselle kierrokselle vasemmistollekin kelpaava vaihtoehto, Pekka Haavisto. Operaatio onnistui. Olli Rehn putosi, vaikka saikin hyvän kannatuksen yli puoluerajojen. Rehnin poliittinen tulevaisuus ei siihen päättynyt. Hänellä on mahdollisuus nousta merkittävään asemaan Suomen politiikassa jo lähivuosina. Se on jopa varsin todennäköistä. Taktinen äänestäminen ei kuitenkaan ole vain vasemmiston yksinoikeus. Sitä voivat harjoittaa myös muut. Siis myös keskustan ja perussuomalaisten kannattajat.

Jatka lukemista

Tiistai 9.1.2024

Tiistai 9.1.2024 Professori Heikki Patomäen haastattelu Iltalehdessä on todellakin lukemisen arvoinen. Sen vuoksi linkki kirjoitukseen on tässä: https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/d161a343-5670-446a-a906-8b0f50b3c4ae 6.1. Patomäki kommentoi saamaansa palautta. Sekin on lukemisen arvoinen: https://patomaki.fi/2024/01/vihapuhe-ja-julkisen-keskustelun-tila-suomessa/? Kuten Patomäki oivasti osoittaa, some-maailma on todella tyrmäävä. Se on yksinkertaistavan vihapuheen maailma, jossa asiallinen puheenvuoro saa harvemmin myönteistä vastakaikua. Kun normaali media yleensä vain vaikenee toisinajattelun ja tutkimuksellisen analyysin kuoliaaksi, somessa vihaa ja kovia sanoja ei turhaan säästellä.¨ Itse haastattelu on selkeä ja perusteltu puheenvuoro, joka avaa keskustelua tavanomaista laajempiin näkökulmiin.

Jatka lukemista

Lauantai 6.1.2024

Edellisestä päiväkirjamerkinnästä on kulunut aikaa. Laitteissa on ollut vikaa ja ”kotitehtäviä” on ollut kolmessa paikassa. Nyt ehkä kevätkauden Hämeenlinnassa. Jo kootun aineiston jäsentely on vienyt päiväkausia, uuttakin materiaalia tulee vastaan koko ajan. Kommentoin nyt professori Heikki Patomäen haastattelua Iltalehdessä 6.1.2024). Hän katsoo, että Ukrainan pitäisi pysyä Naton ulkopuolella – ja että -Suomenkin olisi kannattanut pysyä samoin. Patomäki perustaa näkemyksensä siihen, että Ukrainan pyrkimys Naton jäseneksi sekä EU- ja Nato-maiden voimakas tuki itsenäisen valtion (Ukrainan) oikeudelle päättää omista asioistaan ja ulkopolitiikastaan

Jatka lukemista

Lauantai 9.12.2023

Presidenttiehdokas Jutta Urpilainen antoi Ilta-Sanomissa 8.12. Piispa Laajasalon haastattelussa muista ehdokkaista poikkeavan lausunnon. Hänen mielestään sodista huolimatta kansojen välille ei saa luoda pysyviä viholliskuvia. Urpilainen kertoi, että hänen lapsensa oli havahduttanut hänet ajattelemaan asiaa, ja korosti että ”On tärkeää sanoa venäläisille, että arvostamme heidän kieltään, arvostamme heidän kulttuuriaan ja arvostamme myös venäläisiä, jotka haluavat yhteiskunnassa muutosta samaan aikaan, kun tuomitsemme sotatoimet…” Urpilainen kertoi taustaksi, että hänen lapsensa halusi esitellä äidilleen YouTubesta löytämänsä venäjänkielisen laulun: ”Hän tuli hyvin anteeksi pyytelevästi minun

Jatka lukemista

Site Footer

Sliding Sidebar