Blog Posts

Suomi hyvän ja pahan taistelussa

Vilho Harle, politiikan tutkimuksen (kansainvälinen politiikka ja valtio-oppi emeritusprofessori.  Alustus Pohjanranta-seminaarissa Tampereella 11.8.2023 Perustuu teoksiini Moniulotteinen ulkopolitiikka (Helsinki: BoD 2022) ja  Hyvä, paha, ystävä, vihollinen. Toinen uudistettu laitos (Helsinki: Rosebud 2023) sekä Kaaoksesta sosiaaliseen järjestykseen (Helsinki: Rosebud. Ilmestyy, syksy 2023).   Käyttämäni moniulotteiden ulkopolitiikan tutkimuksen lähestymistapa kiinnittää huomion ulkopolitiikan kolmeen toiminta-areenaan: kansainväliseen järjestelmään, kansainväliseen yhteisöön ja maailmanyhteisöön. Perinteinen ja vallitseva tapa puhua ulkopolitiikasta on nähdä se valtion kansallisen edun (erityisesti turvallisuuden) ajamisena suhteessa toisiin valtioihin. Sen mukaan ulkopolitiikka tapahtuu kansainvälisessä

Jatka lukemista

Suomen ulkopolitiikan muutos moniulotteisen ulkopolitiikan viitekehyksen valossa

Pohjanranta-keskustelujen esitelmän aikaisemman version ”korjattu” laitos 16.3.2023. Tämä kehittyy vielä jatkossa suppeammaksi akateemiseksi julkaisuksi. Tämä on vapaasti käytettävissä ja jaettavissa, mutta olisi hyvä jos tämä lähde silloin mainittaisiin. Tämän katsauksen tarkoituksena on soveltaa moniulotteisen ulkopolitiikan (Harle 2011; 2022) käsitettä Suomen ulkopoliittisen kokonaisuuden tarkasteluun ja ulkopolitiikan muutoksen hahmottamiseen. Katsaukseni liittyy aikaisempiin ulkopolitiikan muutosta pohtineisiin teksteihin Kosmopolis-lehdessä (Apunen 2015; Aaltola 2015; Juntunen 2016). Teen sen kuitenkin erilaisella tavalla: tarkastelen ulkopolitiikan kokonaisuutta rajoittamatta huomiota vain yhdellä termillä ilmaistavissa olevaan ”linjaan” tai vastaavaan pelkistävään

Jatka lukemista

Keskiviikko 14.2.2024

Keskiviikko 14.2.2024 Tähän päivään osui kaksi varsin iloista asiaa, vaikka ystäviä ei näkynyt yhtään kappaletta – ei onneksi vihollisiakaan… Ensinnäkin opukseni ”Kaaoksesta järjestykseen – sosiaalisen järjestyksen ideat kulttuurien syntyvaiheissa” on edennyt. Sain eteeni toimittajan tarkistaman käsiksen, johon teen normaaliin tapaan toivotut korjaukset jne. Ellei jotain yllättävää tule eteen, kirjan ilmestyminen on hyvin mahdollista jo maaliskuun aikana (kustantajana Rosebud). Kerron opuksesta lisää, kunhan saan käsiksen takaisin toimittajalle. Toiseksi: Annika Saarikko teki sen mitä en pitänyt mahdollisena enkä todennäköisenä. Eli ilmoitti puheenjohtajakautensa

Jatka lukemista

Maanantai 12.2.2024

Maanantai 12.2.2024 Presidentinvaalin tulos oli odotettu ja hyvin ennakoitu. Tulos oli myös selvä ja kiistaton. Ero olisi voinut olla suurempi, mutta vasemmistopuolueet vihreät mukaan lukien saivat kannattajansa varsin hyvin Haaviston taakse. Halla-ahon ja Rehnin kannattajista melkoinen osa taisi jäädä kotiin nukkumaan. Ilokseni voin edelleen sanoa asuvani Suomen porvarillisimmassa vaalipiirissä, Vaasan vaalipiirissä. Kauhava ei ollut aivan listan kärjessä, mutta kymmenen parhaan joukossa kuitenkin. Tuon 70 % kannatuksen Stubbille pystyin ennustamaan melkoisen tarkkaan etukäteen. Tuossa näkymättömissä on mukana Keskustan karu kohtalo: perinteinen

Jatka lukemista

Tiistai 8.2.2024

Taktisesta ja rationaalisesta äänestämisestä Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella on puhuttu paljon taktisesta äänestämisestä. Sitä arvioidaan tapahtuneen erityisesti vasemmistopuolueiden äänestäjien toimintana, jolla pyrittiin saamaan toiselle kierrokselle vasemmistollekin kelpaava vaihtoehto, Pekka Haavisto. Operaatio onnistui. Olli Rehn putosi, vaikka saikin hyvän kannatuksen yli puoluerajojen. Rehnin poliittinen tulevaisuus ei siihen päättynyt. Hänellä on mahdollisuus nousta merkittävään asemaan Suomen politiikassa jo lähivuosina. Se on jopa varsin todennäköistä. Taktinen äänestäminen ei kuitenkaan ole vain vasemmiston yksinoikeus. Sitä voivat harjoittaa myös muut. Siis myös keskustan ja perussuomalaisten kannattajat.

Jatka lukemista

Tiistai 9.1.2024

Tiistai 9.1.2024 Professori Heikki Patomäen haastattelu Iltalehdessä on todellakin lukemisen arvoinen. Sen vuoksi linkki kirjoitukseen on tässä: https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/d161a343-5670-446a-a906-8b0f50b3c4ae 6.1. Patomäki kommentoi saamaansa palautta. Sekin on lukemisen arvoinen: https://patomaki.fi/2024/01/vihapuhe-ja-julkisen-keskustelun-tila-suomessa/? Kuten Patomäki oivasti osoittaa, some-maailma on todella tyrmäävä. Se on yksinkertaistavan vihapuheen maailma, jossa asiallinen puheenvuoro saa harvemmin myönteistä vastakaikua. Kun normaali media yleensä vain vaikenee toisinajattelun ja tutkimuksellisen analyysin kuoliaaksi, somessa vihaa ja kovia sanoja ei turhaan säästellä.¨ Itse haastattelu on selkeä ja perusteltu puheenvuoro, joka avaa keskustelua tavanomaista laajempiin näkökulmiin.

Jatka lukemista

Lauantai 6.1.2024

Edellisestä päiväkirjamerkinnästä on kulunut aikaa. Laitteissa on ollut vikaa ja ”kotitehtäviä” on ollut kolmessa paikassa. Nyt ehkä kevätkauden Hämeenlinnassa. Jo kootun aineiston jäsentely on vienyt päiväkausia, uuttakin materiaalia tulee vastaan koko ajan. Kommentoin nyt professori Heikki Patomäen haastattelua Iltalehdessä 6.1.2024). Hän katsoo, että Ukrainan pitäisi pysyä Naton ulkopuolella – ja että -Suomenkin olisi kannattanut pysyä samoin. Patomäki perustaa näkemyksensä siihen, että Ukrainan pyrkimys Naton jäseneksi sekä EU- ja Nato-maiden voimakas tuki itsenäisen valtion (Ukrainan) oikeudelle päättää omista asioistaan ja ulkopolitiikastaan

Jatka lukemista

Lauantai 9.12.2023

Presidenttiehdokas Jutta Urpilainen antoi Ilta-Sanomissa 8.12. Piispa Laajasalon haastattelussa muista ehdokkaista poikkeavan lausunnon. Hänen mielestään sodista huolimatta kansojen välille ei saa luoda pysyviä viholliskuvia. Urpilainen kertoi, että hänen lapsensa oli havahduttanut hänet ajattelemaan asiaa, ja korosti että ”On tärkeää sanoa venäläisille, että arvostamme heidän kieltään, arvostamme heidän kulttuuriaan ja arvostamme myös venäläisiä, jotka haluavat yhteiskunnassa muutosta samaan aikaan, kun tuomitsemme sotatoimet…” Urpilainen kertoi taustaksi, että hänen lapsensa halusi esitellä äidilleen YouTubesta löytämänsä venäjänkielisen laulun: ”Hän tuli hyvin anteeksi pyytelevästi minun

Jatka lukemista

Maanantai 4.12.2023 C

Tämän päivän viimeinen teksti: Henry Kissinger kuoli 100-vuotiaana viime viikolla. Helsingin Sanomat julkaisi poikkeuksellisesti peräti kaksi juttua Kissingeristä verisenä päätöksentekijänä ja hirveyksiä tehneenä rauhan nobelistina (Vesa Siren 30.11 ja Pekka Mykkänen 3.12) Kissinger oli tunnettu kansainvälisen politiikan ja poliittisen historian tutkija, jota on tutkijana arvostettu hyvin korkealle. Lisäksi hän oli varsin vaikutusvaltainen taustavaikuttaja ja neuvonantaja ulkoasiainhallinnossa. Ja toimi jopa ulkoministerinä useita vuosia. Kun hän oli vahvimmillaan, arvioitiin, että hän olisi menestynyt presidentinvaaleissakin, jos olisi ollut syntyperäinen Yhdysvaltojen kansalainen. Kissinger sai

Jatka lukemista

Maanantai 4.12.2023 B

Päivän kirjoitukset jatkuvat osassa C…Tässä yksi tärkeä asia. Päätoimittaja Antero Mukka kysyy Helsingin Sanomissa  3.12.23 ”Pitäisikö meidänkin valmistautua rauhaan?”, ja lisää vielä ”Löytyykö meiltä tukea Ukrainalle myös rauhan tiellä?”. Mukka toteaa, että (sodan) tavoitteena on oltava rauha. Hänen mukaansa sotapuheen täyttämään maailmaan ei ole helppoa kylvää rauhan siemeniä. Mutta sota ei saa jatkua ikuisesti, sen täytyy joskus loppua. Keinona Mukka tarjoaa Venäjän pysäyttämistä. Lännen ei tule horjua tuessaan Ukrainalle. Tuki kuitenkin alkaa hiipua. Sen vuoksi hän kysyy, voisiko rauhalle olla

Jatka lukemista

Maanantai 4.12.2023

Käytännöllisistä syistä aiheutuneen tauon jälkeen pääsen taas asiaan … Sellaista on kertynyt jo paljon. Tässä kommentoin vain yhtä tekstiä, pariin muuhun palaan toisessa tälle päivälle kirjattavassa kommentissa (päivämäärän teksti merkinnällä B) Presidenttiehdokas ja puoluejohtaja (kd.) Sari Essayah julkaisi Helsingin Sanomissa 3.12.2023 esseensä hänelle tärkeästä kirjallisesta tuotteesta. Essayahin essee alkaa runon syntytilanteen selvityksestä ja runon kehittymisestä virreksi, hyvä taustaselvitys kannattaa toista tässä: Valinnan kohteena oli Uuno Kailaan runo ”Suomalainen rukous”. Kailas kirjoitti sen itsenäisyyspäiväksi vuonna 1930 valmistuneeseen runosarjaansa ”Isänmaan päivä”. Ensimmäisen

Jatka lukemista

Torstai 30.11.2023 B

Huomasin että minun on kirjoitettava täsmennys HS-pääkirjoitusta koskevaan edelliseen merkintääni  (kirjotin tämän jo 30.11. mutta muuton takia sain koneen toimintakuntoon vasta 3.12.23 – samana päivänä kokosin paljon uutta aineistoa, johon liittyviä kommentteja kirjoitan 4.12 alkaen). Lainaan nyt suoraan kirjoittajan Anna-Liisa Kauhasen tekstiä: ”Käynnissä ei ole mikään hyvän ja pahan taistelu, jossa oikeamieliset ottavat mittaa väärämielisistä, vaan suurvaltojen geopoliittinen kamppailu. Tämän suomalaiset hyvin ymmärtävät. Samoin sen, että Suomi on taas pelinappula. Se on ymmärrettävästi monen mielestä sietämätöntä.” Panen ensin merkille, että

Jatka lukemista

Site Footer

Sliding Sidebar